Juhon syntymä

 

31.7.2008

Raskausviikkoja oli kertynyt jo 41+1 ja olo alkoi olla tuskastunut. Esikoinen oli ollut mummin ja pappan hoivissa mökillä edellisestä lauantaista asti ja ilmoitti haluavansa kotiin. Lähdettiin miehen kanssa ajamaan mökille, matkaa suuntaansa semmoinen päälle 60km. Vitsailtiin siinä että varmaan nyt tulee lähtö kun saadaan esikoinen kotiin.

Mökillä oli sauna juuri lämmennyt valmiiksi, joten siis sinne. Tosin oli turhan kuumat löylyt, ei tullut hiki vaan hiukan huono olo.

Kotiin päin lähdettäessä vielä sanottiin mummille että pysyy hälytysvalmiudessa (viitaten tuohon vitsailuumme). Hän lupasi näin tehdä, vaikka mökillä olisi ollut harjakaiset yhden rakennusprojektin harjaan nousun johdosta.

 

Mitään ennusmerkkejä synnytyksestä ei ollut havaittavissa vielä. Sitten illalla, n. klo23.30 sängyssä nukkuma-asentoa hakiessa kastui housut. Silleen runsaasti että ei voinut valkovuodoksi epäillä. Eikä oikein pissaksikaan, koska olin juuri vessasta tullut. Väritöntä ja hajutonta nestettä. Ihan vähän valui reisiä pitkin ja sitten loppui. Tiesin että TYKSin ohjeen mukaan tässä kohtaa olisi pitänyt lähteä näytille, mutta vaihdoin kuitenkin kuivat housut ja pistin siteen. Miehelle totesin että aamulla mennään näytille joka tapauksessa.

 

1.8.2008

Puoli kolmelta heräsin tuntuvaan supistukseen. Kävin vessassa ja koitin kyykkiä josko lapsivettä tulisi lisää, ei tullut ja side housuissakin oli kuiva. Palasin sänkyyn, mutta supistuksia tuntui tulevan heti säännöllisesti noin 10 minuutin väleillä. Mainitsin tästä miehelle joka tässä vaiheessa soitti äitinsä lähtemään mökiltä kohti kaupunkia. Aamulla kun oltaisiin joka tapauksessa oltu menossa näytille, niin olisi sitten lapsenvahti valmiiksi paikalla.

 

Supistukset siis tulivat kellontarkasti 10min välein. Hengittelemällä ja lantiota keinuttamalla olivat kuitenkin helposti siedettäviä. Välit oli kuin ei supistelisikaan. Jollain vessareissulla tuli verinen limatulppa. Vähän jälkeen neljän saapui anoppi paikalle. Hän kävi nukkumaan.

 

Viiden aikoihin tuli muutama supistus lyhyemmillä väleillä, mutta sitten tahti laantui takaisin 10min väliin. Ehdin monta kertaa supistusvälien aikana kuvitella että aikaa on mennyt paljon enemmän, mutta kelloon vilkaisu kertoi että vasta 9min edellisestä ja miltei heti tulikin aina uusi supistus.

 

Mies nukkui/torkkui anopille soitosta saakka kunnes kuudelta herätin hänet että aletaan tehdä lähtöä näytille. Syötiin kevyet aamupalat ja lähdettiin kohti TYKSiä.

 

6.45 oltiin synnytysosastolla. Vastaanottanut kätilö laittoi anturit vatsalle ja käyrät lähtivät piirtymään, sitten kätilö lähti vuoronvaihtoraportille. Puolisen tuntia istuskeltiin siinä miehen kanssa kaksistaan ennen aamuvuoron kätilön saapumista.

Sikiön sydänäänet olivat vähän liian rauhalliset tai jotakin, sydänäänikäyrän ottoa jatkettaisiin salin puolella, mutta siinä vastaanottohuoneessa otettiin ensin streptokokki-näyte vedenmenon vuoksi. Samalla tehtiin sisätutkimus kohdunsuun tilanteen kartoittamiseksi. Kivasti kätilö kysyi luvan, kun toivelistalla taisi lukea ettei turhia tutkimuksia. Halusin itse tietää tilanteen joten annoin tehdä. Olin 4cm auki. Siinä vaiheessa itse vasta oikeasti uskoin että synnytys on ihan oikeasti käynnissä. Kätilö totesi että olipa varmaan ihan turhat strepto-näytteet, että ei tässä niin kauaa mene että antibioottitipalle joutuisin. Mitä se raja nyt on 12h vai peräti 24h vesien menosta?

 

Sairaalan vaatteet päälle ja saliin. Nyt sain jäädä seisomaan käyrän otosta huolimatta, mitä nyt sydänäänianturi ei meinannut pysyä paikallaan. Liikkumisvaraa oli 1,5 metriä, mutta se riitti ihan hyvin lantion keinutukseen supistuksen tullessa.

 

Sikiön sydänäänet olivat jollain lailla "totiset" ja niitä haluttiin seurata tarkemmin. Napanuoran kiertymistä kaulan ympärille pidettiin yhtenä mahdollisena syynä. Synnytyslääkäri tuli sitten laittamaan vauvan päähän pinnin STAN-seurantaa varten. Lääkärillä oli tieto että vedet olisivat menneet, joten kuulosti kovin hämmästyneeltä kun pään sijasta vastassa olikin kalvorakkula. Auki olin 5 tai 6 senttiä. Siispä kalvojen puhkaisu ja sänky lainehti vedestä. Yöllä oli siis ollut korkea vedenmeno ja nyt puhkaistiin sekundaarirakko. Vesi oli onneksi oikein hyvän väristä. Sängyllä piti jostain syystä makoilla hetki. Supistukset alkoivat siinä maatessa tehdä vähän enempi kipeää, joten pyysin miestä lämmittämään kaurapussit. STAN-seuranta alkoi klo 8.26.

 

Pääsin sitten hetken makoilun jälkeen taas seisomaan ja nyt supistuksissa alkoi olla oikeasti terävyyttä. Keinuttelin, hengittelin syvään ja uloshengityksellä lauloin matalalta "aaa" ja painoin lämmintä jyväpussia alamahalle. Edelleen piuhat rajoittivat liikkumissädettä, mutta sängyn vierellä oli ihan hyvä olla. Pääsin sen verran irti että vessassa saatoin käydä, kätilö vain piuhoja irrottaessaan varmisti että onhan vain pissahätä J .

 

Noin varttia vaille kymmenen tuli sellainen supistus joka sai minut tajuamaan että tässä varmaan pian ponnistetaan. Mainitsin kätilölle jotain ponnistusasennoista ja hän lähti hakemaan synnytysjakkaroita (oli toiveena ainakin kokeilla). Hakureissun aikana tuli edellistä taas paljon kovempi supistus ja jotenkin tuntui alapäässä miten vauvan päässä oleva johto liikkui alemmas.

 

Kätilö tuli sisään jakkaroiden kanssa samaan aikaan kun taas tuli supistus. Sain sanottua että tuntuu kauhea paine. Sain hengiteltyä sen supistuksen ohi, vaikka meinasin alkaa uikuttamaan. Tässä kohtaa mies muistutti rauhassa hengittämisestä ja äänenkäytöstä. Kätilö meinasi että korkeampi jakkaroista olisi liian korkea minulle, mutta onneksi se oli ihan passeli, sillä tuskin olisin pystynyt siirtymään siltä enää. Kätilö soitti apuvoimia paikalle ja asetti alleni vadin. Mies istui tavalliselle tuolille taakseni.

 

Nopeasti kätilö tutki kohdunsuun tilanteen. Miten ihanalta tuntuikaan kun hän sanoi että saan ponnistaa ihan heti kun tuntuu siltä. Muutamalla työnnöllä sitten syntyi pikkuruinen poika klo 9.52. Napanuora ei ollut kaulan ympärillä. Muistan itse tokaisseeni heti että on sillä pallit tallella J , kun ultran perusteella poikaa odotettiin. Papereihin merkittiin ponnistuksen kestoksi 3min.

 

Sain käärön syliini ja hetki siinä katseltiin poikaa. Sain pitää pojan sylissä kun siirryttiin sängylle. Kätilö kysyi että saako napanuoran sulkea kun se oli jo sykkimisenkin lopettanut. Kohtua supistavasta lääkkeestäkin kysyttiin, en ottanut ja istukka syntyikin ihan nätisti 13min vauvan jälkeen.

 

Pisteitä poika sai 9/9/10. Ensi-imetyksen jälkeen mies pääsi kylvetyshommiin. Pienelle pojalle oli painoa kertynyt vain 2950g pituuden ollessa "normi" 50cm. Päänympärys 35cm.

 

Toiveissa kun oli polikliininen kotiutuminen, niin pojulta mitattiin verensokeri ja hapetusarvo salissa. Ensi alkuun hapetusarvo oli liian matala, mutta korjaantui sitten itsellään. Verensokeri oli myös matala. En saanut Juhoa heräteltyä rinnalle enää mittailujen jälkeen, joten kontrolliarvo verensokerista oli myös matala. Siihen kaatui polikliininen kotiutuminen. Hörppyytettiin tilkka lisämaitoa ennen vuodeosastolle siirtymistä. 6 tunnin iässä katsottiin sokeri taas. Olin sillä välin saanut Juhon kiinnostumaan rinnastakin. Mutta arvo oli matala, joten lisämaitoa oli annettava L. Sain hörppyytettyä puolet tarvittavasta määrästä, kunnes Juho puklasi kaiken kaaressa. Taisi lapsivedet vielä ärsytellä mahassa. Loppu maito meni sitten tuttipullolla. Sokerit eivät tästä huolimatta nousseet riittävästi, joten edessä oli siirtyminen vastasyntyneiden teho-osastolle sokeritippaan.

 

Teho-osastolla Juho oli perjantai-illasta sunnuntaihin puoleen päivään. 3 tunnin välein oli hoito ja syöttöhetki. Tarjosin rintaa ennen pullomaitoa ja hyvin Juho tuntui imevän, vaikkei nielemisääniä kuulunutkaan. Ehkä imeminen sitten rasitti Juhoa hiukan liikaa, kun arvot eivät olleet ihan riittävän hyviä ja tippaa ei päästy purkamaan kovin nopeasti. Sunnuntaina aamulla tippa oli lopulta korkattu ja sitten tarvittiin enää 2 hyvää arvoa ja Juho pääsi vierihoitoon.

 

Maanantaiaamuna kotiinlähtötarkastuksessa oli painoa 2735g eli syntymäpainosta putosi noinkin paljon. Mutta 7.8. neuvolassa oli painoa jo 2860g, joten nousussa on jo.

 

Synnytys oli tällä kertaa kertakaikkisen upea kokemus, voisin ottaa samanlaisen vaikka heti J. Toivelistaani kunnioitettiin ja kätilö tsemppasi minua mukavasti.

1802559.jpg

Tulokkaan profiili 25.6.2008
1676009.jpg

1214580.jpg


1214585.jpg